Moni haaveilee ammattitanssijan työstä. Houkuttelevalta kuulostava työ vaatii kuitenkin paljon. Pelkkä intohimo ei riitä. Usein polku ammattitanssijaksi kulkee koulutuksen kautta. Koulutuksessa edellytetään paitsi rankan fyysisen työn kestävää ruumiinrakennetta, myös sopivaa mielenlaatua. Tanssijan täytyy sitoutua työhönsä ja jatkuva harjoittelu vaatii kurinalaisuutta. Tanssikoulutus antaa työkaluja ammattipolulle, mutta taiteellisessa ammatissa menestyminen on aina epävarmaa. Ammattitanssijan täytyykin uskoa omiin kykyihinsä ja olla jatkuvasti valmis kehittymään tanssijana.

Ammattitanssijan koulutus

On hyvin harvinaista, että ammattitanssijaksi päädytään kadulta. Miltei kaikki ammattitanssijat ovat käyneet jonkin tanssikoulun, ja useimmat ovat suorittaneet useitakin eri koulutuksia. Koska tanssilajeja on olemassa useita erilaisia, on myös tarjolla useita erilaisia koulutuspolkuja. Moni ammattitanssija on aloittanut tanssin harrastamisen jo lapsena tai nuorena. Monta vuotta kestänyt fyysinen harrastus antaakin hyvän kuvan siitä, mistä tanssijan ammatissa on oikeasti kyse. Tanssin harrastaminen kehittää luonnollisesti myös alalle tarvittavia fyysisiä valmiuksia.

Koulutus ja itse ammattitanssijan työ edellyttää fyysisen kunnon lisäksi luovuutta ja taiteellisuutta. Tanssijan täytyy osata liikkua luontevasti ja vapaasti. Tanssija tarvitsee myös musikaalisuutta ja rytmitajua. Näitä ominaisuuksia testataan erilaisten tanssikoulujen pääsykokeissa. Yksi tärkeä alalle vaadittava ominaisuus on kyky ryhmätyöhön, sillä työ on erittäin sosiaalista. Tanssiesitykset tehdään usein ryhmässä, jolloin on välttämätöntä osata toimia joustavasti toisten ihmisten kanssa. Eri koulutuksilla voi lisäksi olla omia erityisvaatimuksia.

• Tie ammattitanssijaksi kulkee usein koulutuksen kautta
• Ammattitanssijalta vaaditaan fyysisen kunnon lisäksi luovuutta ja ryhmätyötaitoja

Erilaiset koulutukset

Suomessa tanssitaiteesta voi suorittaa yliopistotason korkeakoulututkintoja ainoastaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Pääpaino opinnoissa on oman taideilmaisun löytämisessä, ja opintoja voi jatkaa aina tohtorintutkintoon asti. Kandidaatintutkintoa suorittamaan otetaan vuosittain vain muutama opiskelija, joten hakuprosessi on monivaiheinen ja vaativa. Opiskelupaikan saaneista koulitaan ammattilaisia, jotka oppivat jo varhain tekemään yhteistyötä muidenkin esiintymisen ammattilaisten kanssa – Teatterikorkeakoulussa kun opiskelee myös tulevia näyttelijöitä, ohjaajia ja esimerkiksi valosuunnittelijoita. Maisterintutkinnossa voi erikoistua tanssitaiteen lisäksi tanssin opettamiseen tai koreografiaan.

Teatterikorkeakoulu ei kuitenkaan ole ainoa oppilaitos, joka mahdollistaa kokopäiväisen tanssin opiskelun. Suomessa voi nimittäin suorittaa myös tanssialan ammatillisen perustutkinnon, jonka tunnetuin järjestäjä Suomessa on Kansallisbaletti. Tämän 180 opintopisteen koulutuksen suorittaminen vie tavallisesti kolme vuotta ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Koulutus on suosittu, koska baletista kiinnostuneet opiskelijat otetaan jo varhain mukaan Kansallisbaletin omiin tuotantoihin. Korkeakoulutuksen ja perustutkinnon lisäksi tanssitaiteeseen on mahdollista syventyä useissa kokopäiväisissä kansanopistokoulutuksissa.

Voiko näyttämön ulkopuolella tanssia työkseen?

Onko ammattitanssijan pakko joko opettaa tai tanssia nimenomaan näyttämötaiteen esityksissä? Voiko esimerkiksi jonkun artistin taustatanssijana tai muuna tanssiesiintyjänä tienata elantoaan Suomessa? Tähteydestä haaveileville on todettava, että tämä on erittäin epätodennäköistä pitkällä tähtäimellä. Los Angelesin ja Mumbain tapaisissa massiivisissa elokuvakaupungeissa on ammattitanssijoita, jotka onnistuvat työllistymään esimerkiksi musikaaleihin. Lisäksi jotkut supertähteyden saavuttaneet muusikot ja laulajat haluavat palkata samoja luottotanssijoita usealle kiertueelle peräkkäin, mutta nämä ovat poikkeustapauksia.

Suomen televisio- ja elokuvateollisuus on pieni ja etenkin kotimainen elokuvateollisuus pyörii suurilta osin julkisen tukirahan varassa. Kysyntää pelkästään tanssitaidetta tarjoaville ammattilaisille ei yksinkertaisesti ole niin paljon, että kukaan tienaisi elantoaan vain tanssimalla kameran edessä. Yksittäisiin tuotantoihin sen sijaan voi hyvinkin päästä osallistumaan. Moni esiintymisen ammattilainen on 2010-luvulla löytänyt uusia tulonlähteitä internetistä sosiaalisen median välityksellä. Tanssijatkin saattavat luoda sitä kautta kontakteja, mutta ansaintakeinoksi netistä ei tunnu vielä olevan.

• Melkein kaikki ammattitanssijat esiintyvät näyttämöllä
• Televisioon ja elokuviin saattaa päästä esiintymään projektikohtaisesti

Opettajuus osana ammattitanssijan uraa

Tanssi on suosittu harrastus, ja erilaisia tanssikouluja löytyy lähes joka kaupungista. Pienimmilläkin paikkakunnilla tanssikursseja järjestävät esimerkiksi työväenopistot ja erilaiset yhdistykset. Kaikkia näitä kursseja ja tunteja vetämään tarvitaan opettajia ja ohjaajia. Siksi monet ammattitanssijat kehittävät myös valmiuksiaan opettaa tanssia ja esimerkiksi yrittäjyystaitoja. Koska ammattimainen tanssinopettaja on ideaalitilanteessa tanssityylinsä kiistaton asiantuntija, on tanssialan tutkinto mahtava pohja tiellä kohti opettajuutta. Opettaminen antaa myös ammattitanssijalle taloudellista turvaa.

Tanssin opettamisen lisäksi ammattitanssijat voivat työllistyä konsultteina ja valmentajina. Kilpatanssijoita on Suomessa sen verran, että osa tanssinopettajista ja muista kovan luokan ammattitanssijoista saa jonkin verran tuloja valmentamalla esimerkiksi jonkin tanssikoulun yhteydessä toimivaa kilparyhmää. Lisäksi erilaisiin television tanssikilpailuihin haetaan välillä konsultoivia tanssin ammattilaisia, mikä tuo tuloja muutamalle tanssin ammattilaiselle Suomessa. Osa ammattitanssijoista myös erikoistuu tarkoituksella koreografiaan kehittäessään ammattitaitoaan, jotta töitä riittäisi tuotantojen suunnittelunkin puolella. Ohjaavassa asemassa tanssilla voi ansaita elantonsa.

• Moni tanssin ammattilainen opettaa tanssia
• Osa ammattilaisista myös konsultoi ja valmentaa

Ammattitanssijoiden työkenttä ja palkkaus

Suomessa on tarjolla vain vähän vakituisia ammattitanssijan työpaikkoja. Ammattitanssijat toimivat useimmiten määräaikaisilla freelance-sopimuksilla eivätkä vakituisissa työsuhteissa. Se tarkoittaa, että heidän työsopimuksensa solmitaan produktio- tai esityskohtaisesti. On tyypillistä, että ammattitanssijan kalenterista löytyykin hyvin erilaisia työkeikkoja. Moni työskentelee tanssimisen ohella esimerkiksi tanssin opettajana tai koreografina. Joskus tanssijan työtä on niin vähän, että tanssijan täytyy etsiä joku täysin toisenlainen työ, josta saatava tulo on vakituista. Tanssijat työskentelevät erilaisissa esityksissä, esimerkiksi teattereissa, televisiossa ja viihdemaailmassa. Osa tanssijoista työllistyy teatterin ja tanssin alan instituutioihin, kuten suuriin kaupunginteattereihin tai tanssiteattereihin. Myös ns. taiteen vapaalla kentällä toimiminen on mahdollista, vaikkakin harvinaisempaa, koska työstä saatava tulo perustuu silloin apurahoihin. Tanssijoita, kuten monia muitakin taiteen alan toimijoita, valmistuu vuosittain enemmän kuin mitä valmiita työpaikkoja on. Ammattitanssijan urasta haaveilevan onkin syytä varautua epävakaisiin työtuloihin, vaikka intohimo alaa kohtaan olisikin kova.